Hammaskeiju kävi kylässä, taas

Hammaskeijua ei meillä kaivata enää, ja tuo pahanilmanlintu pysykööt poissa, niin kauan kun elän. Kun on kuollut, niin kumma kyllä toisilla on kallossaan edelleen kiinni hyvät ja toimivat hampaat. Ja se on väärin, että hyvät hampaat ovat jääneet täysin vaille käyttöä. Sen sijaan minä, joka (melkein) täysissä sielun ja ruumiin voimissa, saan taistella vähien ja huonojen hampaitteni kanssa. Purukalustoni on



kulunut kehnoksi ja miltei käyttökelvottomaksi. Viimeksi eilen takimmainen viisaudenhampaani halkesi pieneksi tyngäksi. Hampaitteni hoidattaminenkaan ei juuri auta, koska hampaani ovat niin paikatut, ettei uutta tilaa paikoille edes löydy. Suurin etuni on, että aidot etuhampaani ovat vielä tallella. Kuitenkaan leveämpään hymyyn minulla ei ole aihetta, koska jos nauruhermojani ärsyttää liikaa, näkyvät hymyni reunat hampaattomina. Ja se ei ole kaunista katseltavaa. Jos haluan onnistua kuvissa hyvin, on minun parempi pitää suuni kiinni, ettei ikävä totuus puuttuvista takahampaista paljastu.

Nuoruudessani minulla oli onni olla työpaikassa Neste Oy:llä, joka korvasi 70% työntekijöitten hammaslääkärikäynneistä. Seuraavaksi menin vakuutusyhtiöön töihin ja ensimmäiset asuntosäästörahamme kuluivat hammaslääkärikäynteihin. Minulta ja Jukalta vanhat amalgaamit vaihdettiin muovipaikoiksi. Suut näytti todella siisteiltä remontin jälkeen, mutta se oli kallista kosmetiikkaa. Nytkin perheemme hammaslääkärikulut pitäisi olla kohtuulliset, koska koko perheen kuluja korvataan mieheni työpaikalta IBM:stä Amerikkalaiseen malliin. Itselleni tuokaan ei enää riitä, koska minulta useat takahampaat ovat tippuneet tiehensä. Jos jotain pitäisi korjata, tarvitsisin kokonaan uudet hampaat taakse ylös. Minun pitäneekin toivoa uusia hampaita joululahjaksi.

Nuoruudessa hammaskeiju oli kodissa odotettu vieras, hakemaan pois turhat maitohampaat. Nyt odotan Hammaskeijua jälleen, en niinkään viemään hampaita pois, vaan tuomaan uudet.
Miten on muilla välit Hammaskeijun kanssa, onko annettu toiveita hampaiden korjaamisesta ?

En oikein lämpene allaolevan kuvan korutaiteelle, mutta lue mielenkiinnosta seuraava juttu:



Seuraavan kerran kun hammaskeiju vierailee kotonasi, voit lähettää hampaasi Australiaan, palkitulle hopeaseppä Polly van der Glassille. Polly on luonut korukokoelman, joka on valmistettu ihmisten hiuksista ja hampaista. Uskomatonta, mutta hampaita on ollut vaikeaa saada tarpeeksi ja lahjoitukset ovat Pollyn opinahjon työntekijöiden.