Olen päivä päivältä ollut enemmän poissa blogistani, koska ystäviäni on enemmän Facebookissa. Sinne kirjoittaminen on myös helpompaa, ja siellä tiedän päivän päälle, missä mennään, ja mitä kenellekin kuuluu. Joistain aiheista taasen voi kirjoittaa tännekin...kuten nyt tästä valokuvaamisesta.
Onnekseni vuosi sitten ilmennyt selkäsärky on poissa ja ihme kyllä olen melkoisesti myös laihtunut harrastamalla karppausta, jättämällä leivän, sokerin, pastan ja muut hiilihydraatit pois ruokavaliostani.
Uuden tietokoneeni asennuksen yhteydesssä tein tiliä valokuvistani. Olin viime matkoillani liikkunut Turkissa ystäväni Einen kanssa ja hänen ottamansa kuvat vilisivät hymyilevin kasvoin näytölläni. Ennen kaikkea Einen kuvat saivat minut hyvälle tuulelle. Eine oli ottanut upeat kuvat Turkin matkaltamme meille ennestään vieraista ihmisistä. Samanlaisia kuvia olin myös itse räpsinyt kamerallani ulkomaan matkoiltani. Nyt viimeisten kokemusteni mukaan kotimaasta Suomesta ei ihmisistä sellaisia kuvia voi ...tai saakkaan ottaa, kyse on henkilökohtaisesta intimiteettisuojasta. Viimeisin kokemukseni oli Nuuksion luontopuistosta. Pikkuisen tytön äiti kielsi minua ottamasta kuvaa hänen tyttärestään, kun tyttö iloisena hyppeli kallioilla. Äidin suojelun vaisto oli ehdotonta, kuin kuvaaminen olisi todella pahaa. Kun muuta suojeltavaa ei äidillä ollut, oli tästä pienestäkin oikeudesta pidettävä kiinni ...ettei mitään häneltä tai lapseltaan riistettäisi.
Nyt keskityin omiini ja Einen matkakuviin, joissa riistosta ei ole puhettakaan. Kuvattujen vieraitten ihmisten kanssa olemme
jakaneet hyvää mieltä ja kauniita muistoja arkisesta päivästä. Itse asiassa iloinen ja avoin mieli tartuu kuvien kautta, ja iloisten hetkien muistot säilyy mielissämme sekä kuvaajilla, että kuvattavilla. Kumpaan kastiin sinä kuulut ? pidätkö ensisijaisena yksityisyyttä ja intimiteettiäsi, vai onko arjestasi ilon jakaminen missään määrin mahdollista, edes kuvien kautta ?
Minun piti laittaa tänne itse otettuja muita kuvia, mutta en ole saanut siirretyksi niitä vielä tänne uudelle koneelleni.
Lisättäköön vielä, että entinen läppärini oli 8 vuotta vanha Lenovon esittelykone. Se on nyt huollettu ja viedään Viroon. Sitä aikaisempi läppärini oli Acer. Nyt uusin läppärini on myös Lenovo, jonka ostin Gigantista edulliseen 268 euron hintaan. Hyvää kesää kaikille ystäville täällä !
İhanaa kesaa sinulle myös.
VastaaPoistaSamoin on minulla, etta facebookissa tulee oltua ja blogi on jaanyt retuperalle.