Kissa pelastui karhun kynsistä

Pidän kertomuksista ja jutuista, mitkä kertovat eläimistä. Eläimissä on sellaisia ominaisuuksia, mitä harvemmin on tullut ajatelleeksi. Siksi eläinkertomukset sävähdyttävät, ja usein saavat minut hyvälle tuulelle. Sitävastoin ihmisistä, onnettomuuksista ja muusta maailmanmenosta raportoivat jutut usein vain ahdistavat lukijaansa, koska harvoin niissä on lohdullista loppua. Kaikesta, mikä päättyy kaaokseen ja ihmisten ahdinkoon, kirjoitetaan paljon. Haluan lukea joskus vain onnellisia kertomuksia, mitkä päättyvät hyvin. Paras tapa välttää ahdistusta on



lukea tarinoita eläimistä, joko pienistä tai suurista. Hauskin teema on, jos mitä pienin eläin päihittää suuren. Tai vaatimaton nappisilmä söpöliini lannistaa ihmisen orjakseen. Ei kynsillään, vaan systemaattisella kehräämisellään. Sellaisia kertomuksia haluan lukea, mitkä lämmittävät mieltä.

Karhuperhe

Tänään hiihtolomalla täällä Haapsalussa heitin pois lehtiä, mitä kaapeista löytyi vuosien 2006 -2008 vanhoja numeroita. Yhdestä lehdestä jäin selaamaan Suomen Ähtärin karhutarhan kuulumisia. Kuvissa Isä karhu Mörri ja äiti Mimmi hoitivat yhdessä 3 uutta pentuaan. Äiti hermostui tuon tuostakin turkissaan ja niskassaan roikkuviin villeihin pentuihinsa. Sen sijaan isäkarhua pennut eivät häirinneet, mikä olikin karhujen maailmassa ennenkuulumatonta käytöstä urokselta. Kesällä isäkarhulla oli tapanaan opettaa poikaset uimaan. Isäkarhu oli poikkeuksellisen lempeä uros, ja naaras Mimmi suostui talvella nukkumaankin samassa pesässä Mörrinsä kanssa. Keväällä useimmiten pesästä paljastui uusi vastasyntyneitten pentujen poikue ilostuttamaan eläintarhan yleisöä.

Urhea kissa !

Epäluuloisessa koti Mirrissä voi piillä leijonan kyvyt, mitä kissaihmisten on vaikea uskoa. Meidän "silkkitassu" pelkää kaikkea itseään isompaa, on tavattu hokea. Ujo Jack-kolli näytti henkisen kanttinsa, kun tapasi kotipihassa mustakarhun !. Jack ajoi reviirilleen tunkeutuneen kontion puuhun. Aikansa karhu roikkui puussa, kunnes väsyneenä laskeutui alas. Jack sai taas hepulin säntäsi karhun perään. Sähisevä kissa ajoi karhun seuraavaan puuhun. Viimein pelästynyt kissanomistaja ehti hätiin pelastamaan lemminkinsä puunjuurelta turvaan sisälle. Vasta kun sähikäinen oli sisällä, uskaltautui mustakarhu alas puusta. Tämän kertomuksen perusteella kissoista voisi hyvinkin kouluttaa kodin vartijoita - eli varokaa pihassa vihaista kissaa !



Hirvi törmäsi pyöräilijään.

Aamuruuhkassa eteläisessä Suomessa liikenne molempiin ajosuuntiin oli tyystin pysähtynyt, hieman ennen siltaa. Uninen pyöräilijä ihmetteli ruuhkaa, ja jäi pälyilemään autojen yli, miksi ne olivat pysähtyneet ? Yht äkkiä massaa ja harmaata karvaa tömähti pyöräilijän kylkeen. Molemmat kaatuivat, sekä nuori hirvi, että pyöräilijä. Onneksi pyöräilijällä oli kypärä päässään ja hirvellä sarviaiheet. Yhtä nopeasti, mitä kohtaaminen tapahtui, toisensa kohdanneet myös erkanivat eri suuntiin.

Lehdistä poimittuna, nämä jutut oli tietääkseni tosia. Oletko itse saanut todistaa eläinkunnan urotekoja, tai muita hauskoja tilanteita eläinten maailmasta ? Itsellänikin on vakan alla tallessa kertomuksia omista kissoistani. Joku kerta aion niistä kirjoittaa. Muiden blogeista luen mielelläni eläinjuttuja, joten vihjaise minulle, jos niistä kirjoittelet.
t Annu

Pienille koirille vaatteita talvisäällä

Ystävättärelläni on pieni koira, rodultaan Toy-koira. Pieni koiranen värjöttlee pakkasessa, jos on kylmää. Sen ymmärtää koska rodulla karva on lyhyttä. Koira on langanlaiha ja kevyt, joten tällä ei läskikään lämmitä. Koiraharrastajien sivuilla törmäsin näihin aivan ihaniin neuleisiin. En voinut vastustaa kiusausta, ja nappasin sievien takkien ja myssyjen kuvat talteen, josko kaverini koiralle voisi samanlaisia pirteitä pukineita neuloa ja pukea ? Mitähän herra Toy pitäisi päähineistä. Näyttää siltä, että mysyyn mahtuu suuretkin korvat, lisäksi tassuihin tarvittaisiin huopikkaat !



Jos minun pitäisi neuloa jotain, näitä myssyjä väkertäisin mielelläni, oikein raitojen, nappien ja tupsujen kanssa - vaikka naapurin kissalle ! Mitähän naapurin isäntä sanoisi, kun itsetietoinen merkkaaja- kolli saapuisi kotiovelleen myssy päässä ja villahousut jalassa ?

No, entäs sitten hevoset, eikö niillekin voisi kutoa myssyjä ja takkeja ? Tässpä riittäisi innovaatiota ja työsarkaa neulesuunnittelijoille !